Pop-up -mainokset – vuoden 2012 suurin vitsaus!

Taloussanomat uutisoi 10.4.2012 kohu-uutisen Uusi nettihämäyskeino: Pop-up-ikkuna vie rahasi.

Kiteytettynä uutinen kertoo siitä, että pramealla tittelillä varustettu Euroopan kuluttajakeskuksen johtaja Leena Lindström – mikä ikinä tämä kyseinen organisaatio sitten onkaan – kauhistelee sitä kuinka Internetissä on nykyään vaarana tehdä ostoksia aivan huomaamattaan pop-up -ikkunoiden kautta. Lindströmin mukaan kyseessä on uusi trendi. Häntä myös kauhistuttaa se, kuinka (suora lainaus!) jotkut haluavat edistää oman maksullisen tuotteensa menekkiä.”

Olen sanaton, mutta yritän tuoda muutamia epäkohtia esille uutisesta:

  1. Pop-up -mainoksia eli ponnahdusikkunoita on ollut Internetissä jo 90-luvulla. Tämä Suvi Lindénin tasoisella Internet-ymmärryksellä varustettu johtaja on ilmeisesti ollut tynnyrissä viimeiset kymmenen vuotta.
  2. Jo 2000-luvun alussa Internet Explorer otti ensimmäisenä selaimena käyttöön ominaisuuden, jolla kyseiset ponnahdusikkunat pystyy estämään. Suurinpiirtein tästä eteenpäin kyseinen ominaisuus on kaikissa selaimissa vakiona.
  3. Edellämainitusta syystä johtuen ponnahdusikkunoita ei oikeastaan enää edes käytetä nettimainonnassa. Paitsi sellaisilla sivustoilla, joilla tiedetään käyttäjien olevan ei-niin-Internet-valveutuneita, eli helppoa kohderyhmää antamaan yhteystietonsa minne sattuu. Eli pornosivuilla, uhkapelisivuilla ja vertaisverkkosivuilla. Tämän vuoksi olisi mielenkiintoista tietää millä sivustoilla kyseinen johtaja surffailee mikäli hänkin törmäsi ponnahdusikkunamainontaan tätä kohuartikkelia laatiessaan.
  4. ”Emme ymmärrä, että jotkut haluavat edistää oman maksullisen tuotteensa menekkiä” -kommentista en edes keksi mitään riittävän asiallista, jotta voisin kommentoida sitä tässä bloggauksessa.

Voin tosin helposti kuvitella mikä tapahtumaketju on johtanut valituksiin mitä tämä todennäköisesti aika mukavaa palkkaa täydellisestä tietovajeestaan huolimatta vetelevä johtaja vastaanottaa:

Seppo 70-vuotta on saanut lapsenlapsiltaan ensimmäisen tietokoneensa ja kirjoittanut ainoan tiedossaan olevan englanninkielisen aikuisviihteeseen liittyvän termin Googleen ilmaisen pornon toivossa. Aikuisviihdettä tarjoava sivusto tietää käyttäjiensä olevan ns. ei niin valveutuneita Internet-mainonnan suhteen, joten Sepon jälkeenjääneelle ja ponnahdusikkunat sallivalle Internet Explorer -selaimelle ponnahtaa viesti huikeasta palkinnosta. Seppo kirjoittaa kankeasti Google Translatorilla käännettyyn mainosviestiin kaikki mahdolliset yhteystietonsa pankkitunnuksista lähtien. Kuukauden päästä puhelinlasku on massiivinen, jolloin Seppo kääntyy Euroopan kuluttajakeskus -tyyppisen organisaation puoleen.

Ei siksi, että Seppoa olisi huijattu, vaan siksi, että Seppo ei vaan osaa. Omasta tyhmyydestään ei voi syyttää kuin itseään.

Mutta paljastakaahan nyt mikä tynnyrisukupolvi on yhtäkkiä päässyt nettiin, kun tästä asiasta uutisoidaan raflaavasti Taloussanomissa ja vuosi ei tietääkseni kuitenkaan ole 1996?

Kuvassa pop-up -mainoksia. Kuva on ladattu Wikipediaan vuonna 2004.

Kommentoi Facebook-tunnuksilla

kommenttia

2 kommenttia artikkeliin ”Pop-up -mainokset – vuoden 2012 suurin vitsaus!

  1. En ehkä kaataisi kaikkea kyseisen johtajan tietämättömyydeksi. Osansa on varmaan artikkelin toimittajallakin. Esimerkiksi juuri tuo “Emme ymmärrä, että jotkut haluavat edistää oman maksullisen tuotteensa menekkiä” -kommentti voi tarkoittaa sitä, että me, eli kokemattomat, kenties varttuneemmat internetin käyttäjät emme voi käsittää, että pop-up, jossa ilmoitetaan arpajaisvoitosta, onkin jonkin asian myyntiä eli maksaa.

    Mutta joo, jutussasi on vinha perä, sopivasti herättelevä kirjoitus. Ei voi kuin ihmetellä Taloussanomien alkuperäistä juttua, ja toivoa, ettei kukaan lähimmäisistäni ole tarinan Seppo.

  2. Asillinen juttu muuten mutta kymmenen vuoden tynnyrissä olo ei riitä. Pitää olla ainakin 15-20 vuotta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.